Tänään on mun viimeinen päivä herkkulakossa. Yksi uuden vuoden lupaus on siis ainakin lunastettu, koska en tosiaan sortunut koko kuukautena, jätin äsken jopa kahvin kanssa tulevan Geisha-konvehdin syömättä! Mulla ei oo nyt hirveesti inspiraatiota jatkaa herkkujen täyskiellolla helmikuuta, koska silloin on sekä laskiainen että Runebergin päivä ja todellakin haluan syödä sekä laskiaispullan että runebergintortun :D Kuitenkaan en missään tapauksessa halua, että homma menee samanlaiseksi joka päivä mässyttämiseksi kuin ennen, joten aattelin kokeilla helmikuun ajan sellaista, että suunnittelen herkkuhetket etukäteen. Eli: laskiaisena ja Runebergin päivänä saan syödä pullan ja tortun ja niiden lisäksi mulla on ehkä tulossa yhdet juhlat, ja siellä haluan mahdollisesti syödä jotain makeaakin. Tän kuun teemana onkin nyt siis kohtuus, koska tarkoituksena olis syödä vain yksi laskiaispulla ja runebergintorttu aiempien vuosien viiden sijaan ja siellä juhlissakin maistaa vain paria herkkua eikä syödä vatsaa turvoksiin asti. Plus, että näiden lisäksi aion syödä lauantaina leffassa karkkia ihan vaan sen kunniaksi että karkkilakko loppui :D Noista tuleekin yhteensä neljä herkkukertaa, eli periaatteessa yks herkkupäivä viikossa. Näillä mennään tuleva kuu, katsotaan minkä "säännön" keksin maaliskuun varalle ;)
Pinja
torstai 31. tammikuuta 2013
maanantai 28. tammikuuta 2013
Salaattipäivä
Viime viikon kalapäivään (tai oikeastaan päiviin, koska söin samaa ruokaa kahtena päivänä) ei oikeastaan sisältynyt kalaa, mutta eikö katkaravut nyt aja melkein saman asian??
Tein siis katkarapusalaattia, jota ei voinut syyttää ainakaan proteiinin puutteesta, koska katkarapujen lisäksi laitoin siihen kananmunaa ja raejuustoa. Ostin piiiiitkästä aikaa salaattikastikettakin (itseasiassa juurikin tätä salaattia varten) ja kylläpäs maistuikin hyvältä! Katkarapujen, kananmunan ja raejuuston lisäksi salaatissa oli salaattia (yllätys), kurkkua, tomaattia, suolakurkkua ja oliiveja. Naminami!
Pinja
Tein siis katkarapusalaattia, jota ei voinut syyttää ainakaan proteiinin puutteesta, koska katkarapujen lisäksi laitoin siihen kananmunaa ja raejuustoa. Ostin piiiiitkästä aikaa salaattikastikettakin (itseasiassa juurikin tätä salaattia varten) ja kylläpäs maistuikin hyvältä! Katkarapujen, kananmunan ja raejuuston lisäksi salaatissa oli salaattia (yllätys), kurkkua, tomaattia, suolakurkkua ja oliiveja. Naminami!
Pinja
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Sairaslomaa
Viime kirjoituksestani taitaa ollakin jo vähän aikaa, mutta viime viikot on olleet tosi kiireisiä opintojen suhteen ja kaiken kukkuraksi olin vielä vähän kipeäkin. Ei mitään kunnon flunssaa, mutta yli viikon oli tosi väsynyt ja semmoinen puolikuntoinen olo, etten uskaltanut salillekaan lähteä. Nyt on siis ollut yli viikon tauko kaikesta liikunnasta ja se kyllä tuntuu niin henkisesti kuin fyysisestikin.
Henkisesti puolikuntoisuus nakertaa ennen kaikkea motivaatiota. Väsyneenä ainakin minun kehoni pyrkii täyttämään energiavarastojaan mahdollisimman paljon. Mielitekoja on ollut tosi paljon ja syömistenkin suhteen on tullut näin ollen lipsumisia.
Fyysisesti liikkumattomuuden huomaa siitä, että joka paikkaa alkaa pikkuhiljaa kolottamaan. Pitkään oireettomina olleet polvet ovat kipuilleet melko lailla. Lisäksi niska ja hartiat ovat aivan jumissa. Toivottavasti olo on huomenna hyvä ja pääsisin pitkästä aikaa taas salille. Ja ensi viikolla pyrin myös ryhdistäytymään syömisten suhteen.
Miten te pidätte motivaatiota yllä, kun tulette kipeäksi tai muuten vain tökkii??
Krista
Henkisesti puolikuntoisuus nakertaa ennen kaikkea motivaatiota. Väsyneenä ainakin minun kehoni pyrkii täyttämään energiavarastojaan mahdollisimman paljon. Mielitekoja on ollut tosi paljon ja syömistenkin suhteen on tullut näin ollen lipsumisia.
Fyysisesti liikkumattomuuden huomaa siitä, että joka paikkaa alkaa pikkuhiljaa kolottamaan. Pitkään oireettomina olleet polvet ovat kipuilleet melko lailla. Lisäksi niska ja hartiat ovat aivan jumissa. Toivottavasti olo on huomenna hyvä ja pääsisin pitkästä aikaa taas salille. Ja ensi viikolla pyrin myös ryhdistäytymään syömisten suhteen.
Miten te pidätte motivaatiota yllä, kun tulette kipeäksi tai muuten vain tökkii??
Krista
keskiviikko 23. tammikuuta 2013
Busy bee!
Hello pitkästä aikaa! Oon ollut nyt viime päivät ihan superkiireinen! Enkä valitettavasti ees liikunnan merkeissä vaan koulun... Viime viikolla sain tehtyä kolme hyvää treeniä mutta tällä viikolla en vielä yhtään, jos nyt ees parit sais tohon loppuviikkoon ängettyä. Mulla on myös ollut tosi pitkiä päiviä joiden aikana en oo ehtinyt syömään eli ruuat on olleet tätä linjaa:
Iltasin oon sitten kyllä syönyt ihan hyvin päivällisen ja iltapalan enkä oo päivän epäsäännöllisistä syömisistä huolimatta sortunut vieläkään herkkuihin :) Paino on nyt pudonnut reilu 2kg, tää mun laihdutus on kyllä todella hiiiiidasta mutta varmaa. Mulla oli tossa pari viikkoa paino ihan jumissa, ei liikkunut mihinkään suuntaan kunnes tajusin ongelman olevankin siinä, että syön liian vähän! Nyt oon yrittänyt pitää tiukasti kiinni siitä, että syön vähintään 4 kertaa päivässä enkä oo rajoittanut annoskokoja koska herkkujen kielto saa nyt toistaseksi riittää (tosin ei mulla yleensäkään ole tapana syödä kovin valtavia annoksia). Lopetin myös innolla aloittamani raakaruokapäivät heti alkuunsa, kun huomasin että ne ei kerta kaikkiaan sovi mulle. Ensinnäkin kun mulla on tuo herkkä vatsa niin sitä särki koko ajan ja olin aina raakaruokapäivinä hirvittävän väsynyt ja huonovointinen. Sinänsä harmi, koska tuo tekisi muuten varmasti tosi hyvää ja voihan olla, että jos olisin sitkeästi jatkanut niin elimistö olisi tottunut tuohon. Nyt mulla on kuitenkin niin tiukat aikataulut, ettei mulla oo yhtään varaa pitää lepopäiviä vain siksi, että en saa ruuasta riittävästi energiaa ja oikeanlaista ravintoa. Voi olla, että kokeilen raakailua uudestaan lomalla. Viikottaisesta kalapäivästä ja muista muutoksista oon kuitenkin pitänyt kiinni ja nyt on tosiaan pudonnut se toinenkin kilo :)
Pinja
Iltasin oon sitten kyllä syönyt ihan hyvin päivällisen ja iltapalan enkä oo päivän epäsäännöllisistä syömisistä huolimatta sortunut vieläkään herkkuihin :) Paino on nyt pudonnut reilu 2kg, tää mun laihdutus on kyllä todella hiiiiidasta mutta varmaa. Mulla oli tossa pari viikkoa paino ihan jumissa, ei liikkunut mihinkään suuntaan kunnes tajusin ongelman olevankin siinä, että syön liian vähän! Nyt oon yrittänyt pitää tiukasti kiinni siitä, että syön vähintään 4 kertaa päivässä enkä oo rajoittanut annoskokoja koska herkkujen kielto saa nyt toistaseksi riittää (tosin ei mulla yleensäkään ole tapana syödä kovin valtavia annoksia). Lopetin myös innolla aloittamani raakaruokapäivät heti alkuunsa, kun huomasin että ne ei kerta kaikkiaan sovi mulle. Ensinnäkin kun mulla on tuo herkkä vatsa niin sitä särki koko ajan ja olin aina raakaruokapäivinä hirvittävän väsynyt ja huonovointinen. Sinänsä harmi, koska tuo tekisi muuten varmasti tosi hyvää ja voihan olla, että jos olisin sitkeästi jatkanut niin elimistö olisi tottunut tuohon. Nyt mulla on kuitenkin niin tiukat aikataulut, ettei mulla oo yhtään varaa pitää lepopäiviä vain siksi, että en saa ruuasta riittävästi energiaa ja oikeanlaista ravintoa. Voi olla, että kokeilen raakailua uudestaan lomalla. Viikottaisesta kalapäivästä ja muista muutoksista oon kuitenkin pitänyt kiinni ja nyt on tosiaan pudonnut se toinenkin kilo :)
Pinja
keskiviikko 16. tammikuuta 2013
Penkkilaihdutusta
Motivoin usein itseäni lukemalla aihetta käsitteleviä lehtiä tai katselemalla erilaisia laihdutusohjelmia. Viime lauantaina katsoin uusinnan suomalaisesta Jutta ja puolen vuoden superdieetti -ohjelmasta ja eilen tv:stä tuli ensimmäinen jakso Ruotsin Olet mitä syöt -ohjelmasta.
Jutta ja puolen vuoden superdieetit seuraa joka jaksossa yhden suomalaisen painonpudotusta puolen vuoden aikana. Jakso tulee Liviltä keskiviikkoisin klo 21 ja uusitaan samaan aikaan lauantaisin. Ohjelma on mielestäni aika hyvä, vaikka pudotustavoitteet ovat huikeita. Oli aivan mahtavaa nähdä, miten viime jaksossa Riitta onnistui pääsemään tavoitteeseensa. Se jotenkin valaa myös toivoa, että itsekin voi onnistua. Ohjelmassa tunnelma vaihtelee Jari "Bulli" Mentulan lähestulkoon lynkkausasenteesta, Jutta Gustafsbergin kannustavaan positiivisuuteen. Toki on tärkeää, ettei laihdutusprojektia kuvata ruusuiseksi, mitä se ei todellakaan ole, mutta en tiedä, kuinka kannustavaa sekin on, että ennustetaan epäonnistuminen ennen kuin projekti ehtii edes alkaakaan.
Ruotsin Olet mitä syö -ohjelmassa seurataan niin ikään yhden henkilön painonpudotusta, mutta vain kahdeksan viikon ajalta. Ohjelma tulee Avalta tiistaisin klo 21 ja uusitaan keskiviikkoisin klo 19. Ohjelma oli viihdyttävä ja pidän sen positiivisesta asenteesta. En tosin ole ihan täysin samaa mieltä ohjelmassa käytettävästä hiilihydraatittomasta ruokavaliosta tai erilaisista luontaistuotevalmisteista... pellavaöljyshoteista puhumattakaan.
On aina kannustavaa ja hienoa nähdä, miten ihmiset onnistuvat pudottamaan painoa. Toisaalta olisi myös hyvä saada tietää, mitä ihmisille tapahtuu, kun kamerat sulkeutuvat. Mikä näiden ihmisten paino on puolen vuoden tai vuoden päästä? Kun ihminen noudattaa tiukkaa dieettiä, niin paino kyllä putoaa, mutta entä sen jälkeen...? Sanotaanhan, että itse painon pudotus on se helpoin homma. Saavutetun painon säilyttäminen taas ei.
Illalla voi siis taas penkkilaihduttaa hieman lisää... :)
Krista
Jutta ja puolen vuoden superdieetit seuraa joka jaksossa yhden suomalaisen painonpudotusta puolen vuoden aikana. Jakso tulee Liviltä keskiviikkoisin klo 21 ja uusitaan samaan aikaan lauantaisin. Ohjelma on mielestäni aika hyvä, vaikka pudotustavoitteet ovat huikeita. Oli aivan mahtavaa nähdä, miten viime jaksossa Riitta onnistui pääsemään tavoitteeseensa. Se jotenkin valaa myös toivoa, että itsekin voi onnistua. Ohjelmassa tunnelma vaihtelee Jari "Bulli" Mentulan lähestulkoon lynkkausasenteesta, Jutta Gustafsbergin kannustavaan positiivisuuteen. Toki on tärkeää, ettei laihdutusprojektia kuvata ruusuiseksi, mitä se ei todellakaan ole, mutta en tiedä, kuinka kannustavaa sekin on, että ennustetaan epäonnistuminen ennen kuin projekti ehtii edes alkaakaan.
Ruotsin Olet mitä syö -ohjelmassa seurataan niin ikään yhden henkilön painonpudotusta, mutta vain kahdeksan viikon ajalta. Ohjelma tulee Avalta tiistaisin klo 21 ja uusitaan keskiviikkoisin klo 19. Ohjelma oli viihdyttävä ja pidän sen positiivisesta asenteesta. En tosin ole ihan täysin samaa mieltä ohjelmassa käytettävästä hiilihydraatittomasta ruokavaliosta tai erilaisista luontaistuotevalmisteista... pellavaöljyshoteista puhumattakaan.
On aina kannustavaa ja hienoa nähdä, miten ihmiset onnistuvat pudottamaan painoa. Toisaalta olisi myös hyvä saada tietää, mitä ihmisille tapahtuu, kun kamerat sulkeutuvat. Mikä näiden ihmisten paino on puolen vuoden tai vuoden päästä? Kun ihminen noudattaa tiukkaa dieettiä, niin paino kyllä putoaa, mutta entä sen jälkeen...? Sanotaanhan, että itse painon pudotus on se helpoin homma. Saavutetun painon säilyttäminen taas ei.
Illalla voi siis taas penkkilaihduttaa hieman lisää... :)
Krista
torstai 10. tammikuuta 2013
Tilannekatsaus tammikuun herkkulakkoon
Minähän tosiaan tein uuden vuoden lupauksen pitää tammikuun ei tipattomana vaan herkuttomana kuukautena ja aattelin tehdä nyt hiukan tilannekatsausta. Eli lyhyestä virsi kaunis: nyt on mennyt puoltoista viikkoa ilman herkkuja! Monista tämä ei ole saavutus eikä mikään, mutta tällaiselle sokerihiirelle tämä on suorastaan hämmästyttävää kehitystä :D En toki sano, etteikö olisi useammankin kerran tehnyt mieli karkkia, etenkin kun kaapista löytyy vielä yksi täysin avaamaton ja yksi puoliksi syöty suklaarasia ja yksi vajaa vihreä kuula -rasia joululta. Mutta enpäs olekaan sortunut! Nyt kun vielä jaksais seuraavat kolmisen viikkoa jatkaa samalla linjalla, niin olisi yksi uuden vuoden lupaus lunastettu. Ja siinä vaiheessa toivottavasti pahimmista vierotusoireista on päästy eroon, eikä karkkia tee enää niin paljon edes mieli... Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato. Muutkin uuden vuoden tavoitteiden toteuttamiset on lähteneet ihan hyvin käyntiin: olen syönyt kalaa sekä viime että tällä viikolla, ensimmäinen raakaruokapäivä on myös pidetty (oli hiukan kärvistelyä, mutta eiköhän se ole vain tottumiskysymys) ja huomenna on tarkoitus pitää seuraava, vehnää sisältävät leivät olen poistanut ruokavaliostani kokonaan ja vettäkin olen yrittänyt tietoisesti juoda enemmän kuin yleensä. Eli hyvä startti kaiken kaikkiaan. Tosin tässä vaiheessahan sen vielä pitäisikin sujua kivuttomasti, eikös se ole se helmikuu jolloin ne repsahtamiset tapahtuvat?
Pinja
Pinja
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Uusi vuosi, vanhat haasteet
Tuossa ennen joulua minulla oli tavoitteena laihduttaa muutama kilo, jotta mahtuisin uusiin housuihin. Noh... toisin kuitenkin kävi, sillä projekti kaatui ennen kuin ehti kunnolla edes alkaakaan. Tuli sitten ostettua uudet housut. Luultavasti suurin syy epäonnistumiseen oli, etten ollut täysillä motivoitunut ja vastaan tuli aivan liian monet pikkujoulut.
Nyt on kuitenkin uusi vuosi, ja aika (taas kerran) aloittaa "uusi elämä". Jotenkin uusi vuosi antaa minulle aina hyvän motivaatiopuuskan niin laihduttamiseen kuin opiskeluunkin. (Älkää vain kysykö, kuinka pitkään tuo puuska kestää...) Olen kaikista epäonnistumisista huolimatta sitä mieltä, että tuo motivaatio kannattaa aina hyödyntää. Ehkä tosin tällä kertaa täytyy miettiä, miten selviytyä niistä tekijöistä, jotka ovat edelliskerroilla aiheuttaneet epäonnistumisia.
Tämän vuoden tavoitteeni ovat:
1. Saavuttaa normaalipaino:
Tavoite on erittäin haastava, sillä painoni on vuosien varrella hilautunut pikemminkin ylöspäin kuin alaspäin. Kuitenkin olen päättänyt, että asialle on tehtävä jotakin, sillä ylipaino haittaa työkykyäni ja terveyttäni.
2. Juoda enemmän vettä:
Kuten Pinja ja varmasti niin moni muukin, myös minä juon päivän aikana liian vähän vettä. Veden juonti kun on niin tärkeää jo ihan aineenvaihdunnankin takia. Tavoite olisi siis juoda vähintään 1,6 litraa "puhdasta" vettä (ei siis teetä tai kahvia tai muuta vastaavaa).
3. Saada liikunta osaksi arkea:
Ensisijainen tavoite on liikkua enemmän kuin viime vuonna, minkä ei pitäisi olla kovin haastavaa, sillä olin lähes "nollaliikkuja" ennen marraskuuta. Haluaisin, että liikunta olisi arjessani itsestäänselvyys, kuten vaikkapa musiikki tai hampaiden harjaus. Olisi kiva, että treenaamaan lähteminen ei olisi ainaista itsensä kanssa taistelua.
Noh... Siinä onkin kolme aika kovaa tavoitetta, mutta toisaalta... pitäähän sitä olla jotakin mitä kohti kurkottaa. Olen päättänyt ottaa uuden vuoden motivaatiostani kaiken irti ja aloittaa vuoden "tehodieetillä". Kokeilussani on GFG-dieetti muutaman vuoden takaa. Kokeilin dieettiä muutama vuosi sitten ja se vaikutti minulle sopivalta, kun muokkasin sitä hieman:
1. Saan juoda maitoa 1-2 lasia päivässä
2. Käytän vihannesten lisäksi jonkin verran myös hedelmiä.
Tällä tavalla dieetti tuntui sopivammalta, sillä minusta ei tuntunut, että jouduin luopumaan kaikesta ja kituuttamaan yksitoikkoisella ruokavaliolla. Ruokavaliota on tarkoitus noudattaa 4-8 viikkoa. (Pohdin tuota kestoa vielä. Katsotaan ensin, kuinka dieetti lähtee käyntiin..)
Tässä vielä pohdintaa ja motivaatiota antava biisi:
Krista
Nyt on kuitenkin uusi vuosi, ja aika (taas kerran) aloittaa "uusi elämä". Jotenkin uusi vuosi antaa minulle aina hyvän motivaatiopuuskan niin laihduttamiseen kuin opiskeluunkin. (Älkää vain kysykö, kuinka pitkään tuo puuska kestää...) Olen kaikista epäonnistumisista huolimatta sitä mieltä, että tuo motivaatio kannattaa aina hyödyntää. Ehkä tosin tällä kertaa täytyy miettiä, miten selviytyä niistä tekijöistä, jotka ovat edelliskerroilla aiheuttaneet epäonnistumisia.
Tämän vuoden tavoitteeni ovat:
1. Saavuttaa normaalipaino:
Tavoite on erittäin haastava, sillä painoni on vuosien varrella hilautunut pikemminkin ylöspäin kuin alaspäin. Kuitenkin olen päättänyt, että asialle on tehtävä jotakin, sillä ylipaino haittaa työkykyäni ja terveyttäni.
2. Juoda enemmän vettä:
Kuten Pinja ja varmasti niin moni muukin, myös minä juon päivän aikana liian vähän vettä. Veden juonti kun on niin tärkeää jo ihan aineenvaihdunnankin takia. Tavoite olisi siis juoda vähintään 1,6 litraa "puhdasta" vettä (ei siis teetä tai kahvia tai muuta vastaavaa).
3. Saada liikunta osaksi arkea:
Ensisijainen tavoite on liikkua enemmän kuin viime vuonna, minkä ei pitäisi olla kovin haastavaa, sillä olin lähes "nollaliikkuja" ennen marraskuuta. Haluaisin, että liikunta olisi arjessani itsestäänselvyys, kuten vaikkapa musiikki tai hampaiden harjaus. Olisi kiva, että treenaamaan lähteminen ei olisi ainaista itsensä kanssa taistelua.
Noh... Siinä onkin kolme aika kovaa tavoitetta, mutta toisaalta... pitäähän sitä olla jotakin mitä kohti kurkottaa. Olen päättänyt ottaa uuden vuoden motivaatiostani kaiken irti ja aloittaa vuoden "tehodieetillä". Kokeilussani on GFG-dieetti muutaman vuoden takaa. Kokeilin dieettiä muutama vuosi sitten ja se vaikutti minulle sopivalta, kun muokkasin sitä hieman:
1. Saan juoda maitoa 1-2 lasia päivässä
2. Käytän vihannesten lisäksi jonkin verran myös hedelmiä.
Tällä tavalla dieetti tuntui sopivammalta, sillä minusta ei tuntunut, että jouduin luopumaan kaikesta ja kituuttamaan yksitoikkoisella ruokavaliolla. Ruokavaliota on tarkoitus noudattaa 4-8 viikkoa. (Pohdin tuota kestoa vielä. Katsotaan ensin, kuinka dieetti lähtee käyntiin..)
Tässä vielä pohdintaa ja motivaatiota antava biisi:
Krista
keskiviikko 2. tammikuuta 2013
Uuden vuoden lupauksia
Hellurei! Tänä vuonna mietin vähän enemmän näitä uuden vuoden lupauksia, ja siksi ne tuleekin nyt pari päivää myöhässä :) En itseasiassa aio tehdä tänä vuonna ollenkaan lupauksia, vaan asettaa tavoitteita. En varmasti ole ainoa, joka on joka ikinen uusi vuosi vannonut, että NYT alan harrastaa liikuntaa 7 kertaa viikossa enkä syö enää ollenkaan sokeria/rasvaa/hiilareita/mitä lie. Enkä varmasti ole myöskään ainut, joka on viimeistään kahden viikon päästä sortunut joulusta ylijääneeseen konvehtirasiaan. Joten, tänä vuonna en pyhästi lupaa mitään, vaan asetan sellaisia tavoitteita, joiden tiedän olevan mahdollisia. Eli tässäpä tulee:
1. Pyrin syömään kalaa kerran viikossa. Suositushan on, että kalaa tulisi syödä kaksi kertaa viikossa hyvien rasvojen saannin takaamiseksi. Kuitenkin, kun itse syön kalaa vain muutaman kerran vuodessa, en ala tavoittelemaan heti liikoja, vaan pidän jo kertaa viikossa huomattavana edistyksenä.
2. Pyrin lisäämään veden juomista huomattavasti. Riittävä veden juominen on ollut mulle aina ongelma. Mulla ei useinkaan tule jano, enkä siis muista juodakaan. Nyt olen kuitenkin jo pitkään aloittanut päiväni isolla vesilasillisella (johon on lisätty Berocca tms. poretabletti) ja nyt aikomuksena olisi lisätä vielä pari isoa vesilasillista päivään tuon lisäksi.
3. Pyrin vähentämään vehnän määrää ruokavaliossani huomattavasti. Tähän on osasyynä se, ettei ylenmääräinen vehnän puputtaminen ainakaan edistä painonpudottamista, mutta suurin syy on se, että olen jo aikaa sitten huomannut, ettei vehnä sovi vatsalleni. Mulla on siis stressivatsa, joka särkee todella helposti, ja vehnä on yks niistä ruoka-aineista, joka yleensä saa mun vatsan ärtymään. Oon ollut aiemmin täysin vehnättömällä ruokavaliolla, mikä auttoi huomattavasti, mutta viime aikoina oon taas syönyt vehnää ihan surutta. Eli nyt on aika laittaa vehnän määrä taas mahdollisimman minimiin, ei kuitenkaan ehkä ihan vielä täysin pannaan.
4. Pyrin pitämään kerran viikossa raakaruokapäivän. Oon ollut jo pitkään kiinnostunut raakaruoasta, mutta se tuntuu liian hankalalta jotta sitä jaksaisi ylläpitää koko ajan loppuelämänsä. Plus, että se todennäköisesti saisi myös vatsani ärtymään. Nyt haluan kuitenkin kokeilla, mitä kerran viikossa pidetty raakaruokapäivä detox-mielessä tekee elimistölleni ja hyvinvoinnilleni.
5. Pyrin pitämään tammikuun täysin herkuttomana kuukautena. Oma alkoholin käyttöni on sen verran kohtuullista, että en koe tipatonta tammikuuta kovinkaan mielekkääksi. Sen sijaan, kuten kaikki tätä blogia joskus lukeneet tietävät, sokeririippuvuuteni on aivan järkyttävää. Niinpä tammikuu 2013 tulee olemaan täysin herkuton. Mulla ei ole tietääkseni edes mitään juhlia tulossa, mitkä sabotoisi tätä päätöstä. Monen mielestä herkkujen täyskielto ei ole järkevää, koska silloin niitä tekee entistä enemmän mieli, ja kun niihin sortuu syökin helposti kerralla koko karkkipussillisen. Mä oon kuitenkin ollut kerran vuoden verran herkkulakossa ja huomasin silloin, että se tapa oli mulle ehdottomasti paras (koska saman tien kun aloin syömään herkkuja lakon loppumisen jälkeen, kerran viikossa karkkipäivä muuttui kolme kertaa päivässä herkutteluksi). Lakon ekat pari viikkoa toki olivat aika tuskaa, mutta kun riippuvuudesta pääsi eroon, ei herkkuja oikeasti tehnyt yhtään edes mieli. Kävin silloin monta kertaa esim. karkkihyllyllä ja saatoin viettää siellä vartin miettien, mitä haluaisin ja huomasin, etten oikeasti halunnut yhtään mitään. Uskomatonta mutta totta, ja niinpä aion kokeilla tätä menetelmää uudestaankin, aloittaen yhden kuukauden mittaisesta lakosta.
No niin, nuo olivat mun uuden vuoden tavoitteet, mitkä on teidän?
Pinja
 |
| Kuva täältä |
1. Pyrin syömään kalaa kerran viikossa. Suositushan on, että kalaa tulisi syödä kaksi kertaa viikossa hyvien rasvojen saannin takaamiseksi. Kuitenkin, kun itse syön kalaa vain muutaman kerran vuodessa, en ala tavoittelemaan heti liikoja, vaan pidän jo kertaa viikossa huomattavana edistyksenä.
 |
| Kuva täältä |
2. Pyrin lisäämään veden juomista huomattavasti. Riittävä veden juominen on ollut mulle aina ongelma. Mulla ei useinkaan tule jano, enkä siis muista juodakaan. Nyt olen kuitenkin jo pitkään aloittanut päiväni isolla vesilasillisella (johon on lisätty Berocca tms. poretabletti) ja nyt aikomuksena olisi lisätä vielä pari isoa vesilasillista päivään tuon lisäksi.
 |
| Kuva täältä |
3. Pyrin vähentämään vehnän määrää ruokavaliossani huomattavasti. Tähän on osasyynä se, ettei ylenmääräinen vehnän puputtaminen ainakaan edistä painonpudottamista, mutta suurin syy on se, että olen jo aikaa sitten huomannut, ettei vehnä sovi vatsalleni. Mulla on siis stressivatsa, joka särkee todella helposti, ja vehnä on yks niistä ruoka-aineista, joka yleensä saa mun vatsan ärtymään. Oon ollut aiemmin täysin vehnättömällä ruokavaliolla, mikä auttoi huomattavasti, mutta viime aikoina oon taas syönyt vehnää ihan surutta. Eli nyt on aika laittaa vehnän määrä taas mahdollisimman minimiin, ei kuitenkaan ehkä ihan vielä täysin pannaan.
 |
| Kuva täältä |
4. Pyrin pitämään kerran viikossa raakaruokapäivän. Oon ollut jo pitkään kiinnostunut raakaruoasta, mutta se tuntuu liian hankalalta jotta sitä jaksaisi ylläpitää koko ajan loppuelämänsä. Plus, että se todennäköisesti saisi myös vatsani ärtymään. Nyt haluan kuitenkin kokeilla, mitä kerran viikossa pidetty raakaruokapäivä detox-mielessä tekee elimistölleni ja hyvinvoinnilleni.
 |
| Kuva täältä |
5. Pyrin pitämään tammikuun täysin herkuttomana kuukautena. Oma alkoholin käyttöni on sen verran kohtuullista, että en koe tipatonta tammikuuta kovinkaan mielekkääksi. Sen sijaan, kuten kaikki tätä blogia joskus lukeneet tietävät, sokeririippuvuuteni on aivan järkyttävää. Niinpä tammikuu 2013 tulee olemaan täysin herkuton. Mulla ei ole tietääkseni edes mitään juhlia tulossa, mitkä sabotoisi tätä päätöstä. Monen mielestä herkkujen täyskielto ei ole järkevää, koska silloin niitä tekee entistä enemmän mieli, ja kun niihin sortuu syökin helposti kerralla koko karkkipussillisen. Mä oon kuitenkin ollut kerran vuoden verran herkkulakossa ja huomasin silloin, että se tapa oli mulle ehdottomasti paras (koska saman tien kun aloin syömään herkkuja lakon loppumisen jälkeen, kerran viikossa karkkipäivä muuttui kolme kertaa päivässä herkutteluksi). Lakon ekat pari viikkoa toki olivat aika tuskaa, mutta kun riippuvuudesta pääsi eroon, ei herkkuja oikeasti tehnyt yhtään edes mieli. Kävin silloin monta kertaa esim. karkkihyllyllä ja saatoin viettää siellä vartin miettien, mitä haluaisin ja huomasin, etten oikeasti halunnut yhtään mitään. Uskomatonta mutta totta, ja niinpä aion kokeilla tätä menetelmää uudestaankin, aloittaen yhden kuukauden mittaisesta lakosta.
No niin, nuo olivat mun uuden vuoden tavoitteet, mitkä on teidän?
Pinja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)